Eilinen päivä oli meille surun murtamille tosi kiva päivä. Tyttäreni rakastaa hevosia ja poneja(samoin äitinsäkin) ja on ratsastanut ja hoitanut hevosia pienen ikänsä. Eilen oli meillä tilaisuus mennä Hevostapahtumaa tuohon raviradalle, joka on aika likellä kotiamme. Tuumasta toimeen me sitten sinne kävelimme ja minä kamera mukana otin kuvia ja myös nauhoitin siellä olevaa ohjelmaa. Tyttäreni sai ratsastaakin siellä ja sitä onnea ei voi sanoin kuvailla, joten otin hänen ratsastuksensa videolle. Pitäähän siitä nyt jäädä ikuinen muisto meille!
Siellä me kiersimme koko raviradan ja taputtelimme niitä minihevosia, poneja ja muita isompiakin hevosia. He olivat kaikki niin ihania. Ja siellä kierrellessämme kolmatta tuntia, lähdimme kotiin ohjelman loputtua. Mutta mikä ilo minua kohtasikaan! Aivan ihana Lapin koira tuli pyynnöstäni luokseni ja hyppäsi etutassut minua kohti ja nuoli...ja nuoli...ja nuoli kasvojani niin ahkerasti. Että se tuntui hyvältä! Sain rakkautta aivan tuntemattomalta, ystävälliseltä koiralta! Minähän rakastan kaikkia koiria ja yleensäkin eläimiä!
Kun tulimme kotiin, niin keitimme heti hyvät latteet ja nautimme muistoissamme tästä ihanasta päivästä.
...ensin hän söi heinää...sitten joi vettä... ja sitten...
Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein mukavaa sunnuntai päivän jatkoa ja nauttikaa jokaisesta hetkestä!
Teillä on ollut oikein ihana päivä, yhdessä perheen kesken. Koiran luoksesi tuleminen sai ihan herkistymään, se tiesi kuka on koirien ystävä <3 Mukavaa sunnuntai iltaa Unelmakodin asukkaille. Halauksin Hilima
VastaaPoistaKiitos kommentistasi, Hilima ystäväni! Se koira oli tosi ihana! Leppoisaa sunnuntain jatkoa sinulle ja kaikille rakkaillesi! Oli tosi ihana olla yhdessä kaiken surun keskellä.
VastaaPoista